Hola!

Vihdoinkin mä sain aikaiseksi aloittaa tämän blogin!

Olen siis Heidi, 17-vuotias tyttö Uudestakaupungista, ja lähdössä vuodeksi vaihtoon valtameren taakse Meksikoon AFS:n kautta lukion ykkösen jälkeen.

PERHETIEDOT (!!) sain maanantaina, ja tulen asumaan Tapachulassa, Chiapasissa, ihan Guatemalan rajalla! Perheeseen kuuluu äiti, isä ja siskot, jotka on syntyneet 1984 ja 1994, eli saan samanikäisen siskon!! Oon ties miten kauan odottanut perhetietoja, ja sitten, kun en yhtään odottanut ja päätin vaan kiireessä pikaisesti katsoa sähköpostin niin WOW! TIETOJA PERHEESTÄ! :) Enkä edes ollut tajunnut, miten paljon mä odotin niitä tietoja, ennen kun sain ne maanantaina! Iso helpotus, että joku suostus mutkin ottamaan :D

Monet ovat kysyneet multa, että miksi juuri Meksikoon. (+ Eikö sua pelota, kun siellä on niin vaarallista? & Ooksä hullu? (voi olla...) & 100 muuta kysymystä) No, halusin latinalaiseen Amerikkaan espanjankieliseen maahan. Vaihtoehtoina mulla olikin Meksiko, Argentiina, Costa rica, Uruguay, Paraguay ja Ecuador. Hain kuitenkin niin myöhään, että pääsin lisäpaikalla sitten Meksikoon! Hassua, että monet muut oli hakeneet jopa puoltoista vuotta ennen minua! :D

Kelpaa!!

Tosiaan mä hain ihan viimetipassa. Ja aika yhtäkkiä. Olin aatellut tota vaihtoon lähtemistä ja kävin oponkin kanssa juttelemassa (mistä ei ollut kyllä yhtään mitään hyötyä...), mutta meinasin hakea lukion kakkosen jälkeen. Sitten kuitenkin selailin noita järjestöjen sivuja ja huomasin, että joillain on vielä paikkoja jäljellä :D Laitoin siis viestiä AFS:lle, YFU:lle ja STS:lle. Tai siis lopulta hakemukset lähetin vaan AFS:ään ja STS:ään (kun ehkä kaks järjestöä kuitenkin riittää :D) ja niitten haastatteluissa kävin. Molemmilla pääsin Meksikoon! Enkä kertonut koko asiasta piiiiitkään aikaan kenellekkään, vaan vasta sitten, kun kaikki oli varmaa :) Tuntuu, että siitä olis ainakin ikuisuus. Sen jälkeen on tapahtunut niiiin paljon! :)

Aika on tosiaan mennyt supernopeasti ja yhtäkkiä nyt on enää kolme viikkoa lähtöön... Apua. Alkaa tässä pikkuhiljaa tulemaan kiire, jos meinaan kaikki asiat tehdä, mitä oon suunnitellut! Ja koko ajan saa lukea facebookista ja muualta, että vaihtareita on lähtenyt maailmalle. Hurjaa... Mulla on itsellä ollut välillä tosi ristiriitaisiakin fiiliksiä koko lähtemisen suhteen; esim. välillä olen ihan paniikissa, enkä halua jättää perhettä, ystäviä, Suomea ja kaikkia tuttuja juttuja. Ajattelee, että mihin helv... sitä oikein on ryhtymässä. Kuitenkin suurimman osan ajasta oon innoissani lähtemässä :)